Syksyn viimeinen ajelu

Tänään, isänpäivän aattona 7.11. kävin vielä Ylihärmässä. Tuttuja reittejä Vöyrin kautta ja paluu Kokkokankaan kautta. Lämmintä oli vielä lähes kymmenen astetta, mutta keli muuten synkkä ja sateinen. Pyörä on toiminut ongelmitta koko kesäkauden, mittarissa nyt n. 41500 km, eli n. 4000 km on ajettu. Seuraavaksi saisi etsiä talvikeleille kahvansuojuksia ja ehkä kahvanlämmittimiä, sekä nastarenkaita.

Murron hiekkakuopilla parkissa.

Ojaniemen montulla.

Ja kotiin tultua vielä tallipose.

Öljynvaihto 19.7.2015

Museoajoneuvo

Honda hyväksyttiin museoajoneuvoksi ma 23.6. Vaasan auto- ja moottorimuseolla. Muutoskatsastus museorekisteriin tehtiin 2.7.2015. Alla listausta tehdyistä töistä ennen museotarkastusta.

Takalokari korjattuna

Vanha penkinpäällinen irti....

..... ja uusi leikkausta odottamassa

Penkki työnalla. Lämpöpuhallin piti päällystä joustavana

Verhoilu valmiina

XL-logojen maalaus

Repaleisten muovien paikkailua Miranolilla

Logot valmiina ja penkki paikallaan

Museopapereihin vaadittava kuva

Tarkastusta odottamassa museolla

Renkaan vaihto

Uusi Heidenau K60 Scout alle 30.6.2015. Mittarissa 39650 km. 

Museoon?

Vaasan veteraaniautoseura museotarkastaa ajoneuvoja maanantai-iltaisin museolla. Kävin näyttämässä Hondaa tarkastajille alustavasti, että tiedän mitä pitää tehdä ennen tarkastusta. Tarkastaja vaikutti melko höveliltä, vähän mustaa maalia repaleisten tarrojen korjaukseksi, penkki oikean väriseksi ja haljenneeseeen takalokariin siistimpi korjaus.

Homma alkoi etenemään niin, että hain verhoilijalta mustaa keinonahkaa ja ohjeet ti-asennukseen. Samalla ajoin Ylihärmään, jossa Samuli korjasi Pauli-paapan venettä Terhi-Fix muovinkorjausaineella. Samalla tökötillä tilkitsin taka- ja etulokareita. Takalokariin upottelin tinakolvilla kananverkkoa pohjalle vahvikkeeksi. Aika näyttää onko korjauksesta mihinkään.

Tiistai-ajot

Waasa MC:n tiistai-ajot suuntautuivat Teuvalle. Katupyöräilijät ajelivat pikiteitä pitkin, muutama kurapyöräilijä starttasi soratie- ja metsätaipaleelle Vaasan ABC:lta. Minä edustin 80-lukua, Markus 90-lukua, loput olivatkin sitten uudenkarheita Bemareita, Triumpheja ja Kotareita. Reitti oli hieno, matkaa kertyi yhteensä n. 200 km, välillä hyvinkin haastavissa olosuhteissa.

Lisää ruuvausta

Irroitin takarenkaan ja tarkastin jarrukengät, jotka näyttivät ihan hyvältä, mitään järkevää selitystä laahaamiseen ei löytynyt. Samassa yhteydessä totesin, että pyöränlaakerit ovat kankeat. Hain seuraavana päivänä laakeripalvelusta uudet laakerit, 9 €/kpl. Vanhat laakerit lähtivät lämmittämällä ja naputtelemalla helposti irti. Uudet laakerit ovat pakastimessa kutistumassa ja odottamassa asennusta.

Lisää ajoa

Lauantaina 18.4. käytiin Markuksen kanssa ajelulla. Matkalla takajarru rupesi laahaamaan, mutta oireet hävisivät pienellä säädöllä. Hain matkalla MC Scatterilta varalle uudet jarrukengät. Ajoreitti kulki jälleen Kokkokankaan hiekkamontun kautta, jossa on hyvät maastot revitellä.

Hyppyharjoitus Kokkokankaalla.

Tällainen on keskivertonäkymä ajoreiteillä.

Markuksen kanssa tauolla Kokkokankaan ylätasanteella.

Ruuvausta

Uusi kypärä ja ajolasit MC Scatterilta.

Sunnuntaisen ajelun jälkeen pyörän ja varusteiden pesu.

Alla näkyvällä mittarilukemalla tein muutaman huoltotoimenpiteen. Takahaarukan ja iskarin rasvanipat tuntuivat olevan tukossa, joten purkasin koko takapään ja otin osat irti ja pöydälle. Nipoista rasva kulki hyvin, mutta muuten paikat olivat tukossa. Puhdistuksen jälkeen rasva kulki hyvin, eli nyt pitäisi näillä osilla olla paljon elinikää jäljellä. Samalla vaihdoin uudet ketjut, vanhoista lenteli o-renkaita ja muutenkin kunto vaikutti huonolta. Samalla uusin vanhan riekaleisen ketjunlaahaimen.

Lisää kilometrejä

 Koeajot ovat jatkuneet lähes joka päivä. Lähiteitä on kierrelty itsekseen, pyörä pelaa edelleen hyvin.

Kolkinkosken rannalla.

Mies ja pyörä ovat saaneet ensimmäiset kurapeitteensä :)

Teemu ja ajopelit Tessen cafen pihalla.

Tämän päivän reitti, n. 62 km. Keli niukasti pakkasen puolella, kova tuuli ja välillä lumisadetta.

Siirtokilvet ja ensiajelut

Tänään soitin tulliin ja kyselin missä vaiheessa verotuspäätös on. Vastaus oli, että paperit lojuvat vielä pöydällä, eli ei ollut asia edistynyt. Siksi päätinkin täyttää netissä ajoneuvon käyttöönottoilmoituksen ja käydä katsastuskonttorilla hakemassa siirtokilven. Se olikin nopeampi toimenpide. Naapurin Teemulle viestiä, että illalla olisi koeajon aika.

Asiapaperit ja tarrakilpi.

Kotona äkkiä tarrakilpi paikoilleen.

Kun kilpi oli teippailtu paikalleen, kaivoin ajovarusteet esille ja puin päälle. Sitten mopo käymään ja Teemun pihalle. Siellä Yamaha Raptor pötpötti pihassa ja Teemu veteli ajovarusteita päälle. Jännitystä oli kyllä ilmassa kun sai ensi kerran lähteä kotipihasta tienpäälle. Kotoa suunnattiin Viinatietä pitkin kohti Laihian Rutoa. Metsäisillä alueilla tie oli umpijäässä ja ajo hyvinkin rauhallista. Peltoalueilla tie oli sula ja sai kokeilla vähän Hondan menohaluja. Hyvin tuntui tehoa ja vauhtia piisavaan ja kaikki pelasi hyvin. Puistohulmin Nesteellä oli pyörien ja kuskien tankkaustauko. Sieltä suunnattiin Laihian kautta Vedenojan sorateita Tervajoelle ja sieltä edelleen kirkonkylän kautta tuulimyllytyömaalle ja takaisin kotiin. Matkaa kertyi n. 50 km ja kaikki tuntui olevan ok. Kotiin tulon jälkeen kävin vielä Saran kanssa kiertämässä siltalenkin ja työnsin Hondan talliin lepäämään.

Ajon jälkeen kotipihassa.

Päiväkirja alkaa

Tarina kertoo minusta ja harrastemoottoripyörästä. Pyörä on Honda XL600R vuosimallia 1984.

Tähän mennessä tapahtunutta:

- marraskuu 2014, kävin Jurvassa katsomassa tutun tutun Honda CB-350:stä, joka piti olla myynnissä. Myyjä menikin puihin, jälkeenpäin ajateltuna ehkä hyvä niin.

- marraskuu 2014, Klassikot lehdessä oli juttu vanhasta partaäijästä, joka oli harrastanut enduromoottoripyöriä 40 vuotta, silloin päätiin, että pyörän pitää olla enduro

- marraskuu 2014, Japsiraudalla Turussa oli myynnissä kuvan XL600R. Pyörä vaikutti hyvältä ja sovinkin puhelimessa kaupat ja noudon tulevalle lauantaille. Perjantaina myyjä soitti, että Honda oli kokenut konerikon, joka myöhemmin paljastui venttiiliviaksi. Rikkinäistä sikaa säkissä ei huvittanut ostaa, joten puihin meni tämäkin.

- Tässä vaiheessa tuntui, että pyörämalli on kuitenkin valittu. Suomessa tarjontaa ei ollut ollenkaan, joten katseet suunnattiin Ruotsiin (blocket.se) ja Saksaan (autoscout.de ja mobile.de) Naapurin Markuksen kautta löytyi pyörän tuonnista vastaava henkilö. Autoscoutista löytyi heti kiinnostava -84 yksilö, josta tuoja soitteli myyjälle. Myyjällä ei ollut kiirettä, vaan hän piti pyörää "varauksessa" noutopäivään saakka. Se noutopäivä olikin sitten mutkikkaampi juttu. Päivä oli sovittu ties kuinka monta kertaa, mutta aina pyörä jäi kuitenkin noutamatta. Sitten pe 13.2. nouto järjestyi pikavauhtia. Virroilta oleva autoilija Marko Pohja oli paluumatkalla Italiasta ja nosti Hondan rekan perälle. Suomeen ja Virroille Honda saapui su 15.2. Minä otin Movacon pakettiauton alle heti ma 16.2. ja karautin V-H Harjulan kanssa Virroille pyörää hakemaan. Reissu meni hyvin ja pyörä pääsi turvallisesti kotitalliin. Käynnistysyritykset eivät ensimmäisenä iltana tuottaneet tulosta..

- Ti 17.2. tutustuttiin pyörään naapurin Teemun kanssa. Poljettiin sen verran, että todettiin että kipinä tulee. Kun tankissa oli bensaa ja sitä valui kaasareille asti, niin perusasiat piti olla kunnossa. Luettiin netistä käynnistysohjeita ja katseltiin videoita Youtubesta. Yritettiin puolipuristimella ja ilman ja ryypyllä ja ilman. Lopuksi lainattiin Markuksen tallista jo starttipilottiakin, mutta ei. Lopulta pyörä kuitenkin käynnistyi ja todettiin, että kylmäkäynnistys menee näin: n. 10 polkaisua puolipuristimella, ryyppy päällä ja välillä kaasua pumpaten. Sitten ryyppy päällä ilman puolipuristinta etsitään puristustahdin kohta ja kaikki peliin. Tällä tekniikalla käynnistys onnistui. Tämän jälkeen pyörä jäi odottelemaan, lauantaina 21.2. lähdettiin talvilomalle Luostolle.

- Loman jälkeen kotiinpaluu-iltana Lounaiskujalla odotti yllätys. Naapurit olivat järjestäneet meidän talliin 40-vuotissynttärit, Honda oli paraatipaikalla matolla, kalusteet tallissa ja sähkögrilli makkaroiden paistoon valmiudessa. Juhlissa mukana naapurit Markus, Teemu, Juho ja Rane. 

- Arjen koittaessa illat menivät mukavasti tallissa. Rekisteröintikatsastusta varten irroitin pakoputken ja vein sen Krookin Vesalle hiekkapuhallettavaksi ja maalattavaksi. 

- Katsastusta varten kävin Vaasan K1:llä papereiden kanssa kyselemässä ennakkotietoja. Katsastajan mukaan paperit ja kuvien perusteella pyöräkin vaikutti sellaiselta, että kaikki pitäisi olla kunnossa. 

- Pakoputki tuli takaisin Vesalta ja sen maalasin kuumankestomaalilla. Seuraavana iltana putki kiinni, valojen ja vilkkujen testaus

- Pe 6.3. Katsastus, läpi meni, aika suurpiirteinen operaatio oli kyseessä. Vein samantien paperit Vaasan tulliin, verotuspäätös pitäisi tulla parissa viikossa. Kun päätös on tullut ja verot maksettu, pyörään saa hakea rekisterikilven ja lähteä ajelulle.

- La 7.3. pesin koko mopon liuotinpesuaineella ja painepesurilla

- Su 8.3.  Käytin koneen lämpimäksi ja vaihdoin öljyt. Pyörässä on kuivasumppu voitelujärjestelmä, eli öljysäiliö on runkoputken sisällä ja koneessa pyörii pienempi määrä. Öljynvaihdon ohjeistuksen luin netistä tulostetusta service manualista. Rungon öljykorkki pois, pohjapanssari pois, koneen kyljestä öljyproppu pois ja vielä rungon alaosasta proppu pois. Rungon ja öljyputken välistä löytyy yksi suodatin, jossa oli jonkin verran kanahkaa. Putsasin sihdin, vaihdoin uuden öljynsuodattimen ja kaadoin tuoreet öljyt sisään. Välillä kone käymään, öljymäärän tarkastus ja lisää öljyä sisään. Sitten venttiilien säätöä kohti. Penkki ja tankki piti irroittaa, että säätökorkit saa irti ja mahtuu työskentelemään. Tässä vaiheessa pesin vielä uudelleen töhkät pois koneen päältä. Venttiilivälykset olivat aika hyvin kohdillaan, pientä säätöä vain. Sitten vähän sähköjohtojen teippailua ja tankki ja penkki takaisin paikoilleen. Koeajo, kaikki toimii edelleen.